KUSTANNUS HD

Oskari Heikkilän tarina

Metsäpuro 16, 10210 Inkoo
puh. 050 3639 195








Oskari Heikkilä syntyi viljelijäperheeseen Loimaan Niemenky­lässä vuonna 1886. Hän työskenteli ensin kotitilallaan, mutta joutui jo nuorena osittain sairautensa takia jättämään maatyöt veljilleen ja hakeutumaan muualle.

Kauppa-ala kiinnosti Heikkilää koulupojasta lähtien. Hän suoritti Helsingissä 10-viikkoa kestäneen kaupallisen kurssin, josta tuli hänen peruskoulunsa. Aluksi hän harjoitteli Ivan Popoffin liikkeessä Kyrössä kolme kuukautta ja sitten Juho Ritamaan sekatavara- ja kangaskaupassa Loimaalla.

1910 ollessaan 24-vuotias Oskari Heikkilä perusti ystävänsä Sakkisen kanssa vuokratiloihin pienen pääoman turvin liikkeen Heikkilä & Sakkinen. Se lopetettiin pian, sillä kaupanteko oli Oskarin mukaan liian ”pleikiä”, hiljaista. Liikekumppani Sakkinen lähti Argentiinaan siirtolaiseksi.

Heikkilä ei suinkaan luopunut unelmastaan. Hän palasi Loi­maalle ja ryhtyi puuhaamaan omaa liikettä aseman läheisyyteen. Hän osti Karsattilasta puo­livalmiin talon, mikä siirrettiin kauppalaan apteekkari G. W. Norrman omistamalle vuokratontille, jonka Oskari vuokrasi 50 vuodeksi. Liike valmistui 1.11.1910 ja kaupanteko aloitettiin välittömästi Os­kari Heikkilän nimellä. Se oli ajan vaatimukset täyttävä sekatavarakauppa.

Vanha ystävä Erkki Uotila tuli kuukausipalkalla Oskari Heikkilään töihin kesällä 1913. Hän teki Oskari Heikkilässä elämäntyönsä osastonhoitajana. Aluksi liikkeessä oli kolme vierasta työntekijää. Varsinaisen siirtomaa-, tekstiili- ja jalkinekaupan ohessa tehtiin melko pian myös viljakauppaa. Erityisesti suolan kysyntä oli kovaa.

Heikkilä hankki tavaraa Turusta Höglundin, Wiklundin, Trappin ja Österbladin tukkuliikkeis­tä, mutta myös ulkomaisilta edustajilta, lähinnä pitsejä, huopahattuja yms. Maakauppiaitten konttori aloitti 1917 Turussa, ja Heikkilä rupesi ostamaan sieltä tavaraa. Hän oli vankka Maakauppiaitten kannattaja.

Vähittäiskaupan lisäksi Oskari Heikkilä harjoitti jo ensimmäisellä vuosikymmenellä jonkin ver­ran tukkumyyntiä. Lähikuntiin tavara toimitettiin ns. yhteisostoina. Tietty kauppias kävi ostamassa muiden kauppiaiden puolesta tuotteet, jotka sitten jaettiin omassa pitäjässä. Erityisesti perjantain toripäivät olivat Heikkilässä vilkkaita kaupantekopäiviä.

Vuonna 1914 oli huutava puute elintarvikkeista. Junat eivät kulkeneet ja tavarat tuotiin hevospelillä Turusta. Joskus tavaraletkassa oli kymmenen hevosta. 1918 osa kauppatavaroista ehdittiin viedä pois sodan jaloista, mutta osa jäi jaettavaksi. ”Jako oli hyvin perus­teellinen. Minulta puotipojalta otettiin hattukin päästä”, Uotila muisteli.

Tämän jälkeen kehitys lähti ripeästi liikkeelle. Aluksi oli toimittu 60 neliön tiloissa ja ensimmäinen laajennus oli 1912. Varasto rakennettiin 1917. Vuonna 1926 pantiin alulle kiinteistön laajennustyöt. Ns. puuosaan tehtiin korotus ja saatiin lisää varastotiloja. Saman tien nousi viljavarasto radan varteen, ja sitten rakennettiin liikerakennuksen kivinen osa 1929. Kauppiaan asunto siirrettiin uuteen osaan ja vanhalle puolelle syntyi lisää liiketilaa.

Tässä yhteydessä suoritettiin tärkeä osastojako: muodostettiin kangas-, rauta- ja siirtomaantavaraosastot sekä erillinen konttori, joka oli pakon sanelema. Tukkukauppa alkoi varsinaisesti vuonna 1926.

Seuraavat vuosikymmenet olivat Oskari Heikkilässä kovan tekemisen ja tasaisen kehityksen aikaa. Loimaalainen kuluttajaväestö hyväksyi varauksetta tämän mo­nipuolisia palveluksia tarjoavan yrityksen tavaranhankkijakseen ja -välittäjäkseen.

Laaja viljakauppa teki ajankohtaiseksi oman myllyn, mikä valmistui 1945. Siihen tuli kaksi valssiparia, kolme kiviparia ja vasaramylly. Kotimaisen viljan lisäksi jauhettiin myös ulkoa tullutta viljaa. Vuonna 1952 perustettiin oma viljankuivaamo myllyn yhteyteen. ­Myllyjauhatusten määrä 50-luvulla oli keskimäärin 800 000 kiloa.

Oskari Heikkilä muuttui osakeyhtiöksi 1942. Vuonna 1953 Heikkilä osti Mellilän kauppayhtiön kiinteistöineen. Säkylässä yhtiön sivuliike aloitti samaan aikaan. Vuonna 1956 Heikkilän pääliikepaikan tontti ostettiin Norrmanin perikunnalta.



Loimaan kauppalan historiassa todetaan: ”Erikoisen huomattavan aseman Loimaan seudun talouselämässä on raivannut itselleen Oskari Heikkilä Oy. Vaatimattomasta alusta se on kohonnut ei ainoastaan oman paikkakuntansa ylivoimaisesti suurimmaksi, vaan samalla päässyt koko maan vähittäiskauppojen joukossa ensimmäiselle sijalle.

Talousneuvos Heikkilän merkitystä koko maan talouselämässä osoit­taa mm. se, että hän oli Keskon perustajia ja sen hallintoneuvoston en­simmäinen puheenjohtaja. Oman paikkakuntansa yhteiskunnallisessa elämässä hänen panoksensa on kauppalan perustamisvaiheista lähtien ollut erittäin voimakas, voidaan sanoa voimakkain, kuten kunnallisen, seurakunnallisen ja muun yhteisen toiminnan esityksistä käy selville.”




Kauppiaan ammattiin kuuluu olennaisena osana riski. Oskari Heikkilä otti tämän huomioon perustaessaan yrityksensä. Riskin merkityksen tärkeyttä hän tähdensi kaikille niille kymmenille, jopa sadoille uusille kauppiaille, jotka kysyivät häneltä neuvoja ja mahdollisuuksia oman yrityksen perustamiselle.



Oskari Heikkilä Oy historiikki vuodelta 1960 puhukoon: Oskari Heikkilä oli ikimuistoinen persoonallisuus, kauppias henkeen ja vereen. Pohjimmiltaan hän oli syvästi uskonnolli­nen ja otteissaan rehti. Kunnallisneuvos Lauri Hollo, joka tutustui häneen varsinkin kunnallisissa luot­tamustoimissa, on kertonut: ”Heikkilä oli synnynnäinen, kokenut ja joustava liikemies. Tämä tuli usein näkyviin myös kunnalliselämässä, jossa hänen panoksensa oli erittäin merkittä­vä. Ne havainnot ja esitykset, joita hän teki, olivat perusteltuja ja kauaskantoisia. Muun muassa Valtion viljavarastokysymys ratkaistiin kauppalan eduksi hänen ansiostaan. Heikkilän ta­pa toimia sovittelijana oli esimerkiksi kelpaavaa kenelle ta­hansa. Maanviljelijän poikana hän oli hyvin perillä maatalouteen liittyvistä kysymyksistä, mikä näkyi liiketoimissa. Hänen ystäväpiirinsä oli varsin laaja, eikä hänestä esitet­ty koskaan kielteistä arvostelua.”




Suomen Liikemiesten Lähetysliitto tulee aina muis­tamaan Oskari Heikkilän toimintansa henkisenä ja taloudellisena tukijana. Kauppaneuvos Heikkilä ennätti elämässään mukaan mitä moninaisimpiin toimiin, joskin se aiheutti alituista kiirettä. Ne monet pikku tarinat, joita hänestä kerrotaan, ovat miltei poikkeuksetta ainaisen kiireen sävyttämiä.

Hän saattoi erehdyksessä ottaa kaupan seinustalta vieraan polkupyörän, kiire kun oli, ajoi postiin häthätää ja taas pyörä vaihtui. Kun poliisi soitti kauppaneuvoksen perään, tämä sanoi ymmärtäväisesti: ”Joo, pane vekslate vaan, vekslate vaan.”

Vähittäiskaupan ohessa Heikkilä harrasti aktiivisesti muitakin liiketoimia, joilla useimmilla on ollut merkittävä vaikutus Loimaan seudun kehitykselle. Vuonna 1930 hän pani alulle Loimaan Nahka Oy:n, joka antoi työtä parhaimmillaan noin 200:lle ihmiselle. Heikkilä toimi kuolemaansa saakka tehtaan johtokunnan pu­heenjohtajana.

Insinööri Salmisen Heikkilä puuhasi ajamaan sähkö­voimaa Loimaalle. Monien neuvottelujen jälkeen saatiinkin yhteistyössä A. Ahlström Oy:n ja Nokia Oy:n kanssa asia jär­jestykseen, ja Loimaan Voimantuonti Oy lähti alulle. Heikkilä oli yhtiön osakas ja johtokunnan jäsen sen perustamisesta saakka.

Heikkilä toimi myös lehtialalla. Loimaan alueelta puuttui oma ilmoituslehti, ja niinpä sellainen vuonna 1915 perustettiin. Heikkilästä tuli aloitteen tekijänä yhtymän osakas ja myöhemmin johto­kunnan puheenjohtaja. Hän perusti Loimaalle myös Suomen Vähittäiskauppiasliittoon kuuluvan kauppiasyhdistyksen. Heikkilä rakennutti päätoimitalonsa viereen vuonna 1939 Onnela-nimisen talon, jossa toimi mm. Heikkilän ravintola. Kiinteistö myytiin Pohjoismaiden Yhdyspankille vuonna 1952. Prokuristi Vilho J. Mattinen Loimaan Nahka Oy:stä totesi:

”Jos Loimaalla jotain teollisuutta tai merkittävää yritystä suunniteltiin, niin Heikkilä oli ilman muuta aina mukana. Oskari Heikkilän käsissä oli Maakauppiaitten ja sittemmin Keskon puheenjohtajuus. Tuntui että koko maa tarvitsi häntä.

Oskari Heikkilä toimi sivutöinään maanviljelijänä 1935 ostamallaan Mikkolan tilalla. Tilan pinta-ala oli 255 ha, josta peltoa 201 hehtaaria. Siellä harjoitettiin hyvin voimaperäistä karjanhoitoa, parhaimmillaan talossa oli 35 lehmää. Tosin kauppias toimi itse isäntä­nä vain parisen vuotta, jonka jälkeen hän vuokrasi tilan Vilho Aakkulalle.

Vuonna 1940 Mikkola siirtyi Maija ja Risto Heinosen hoitoon. Talossa oli nyt omasta takaa suuren tilan hoitoon perehtynyt nuori isäntä. Maatilaa koneellistettiin ja rakennettiin uusi päärakennus, talli, puimala ym. Sodan jälkeen tilasta meni pika-asutukseen 110 ha. Vuonna 1954 yhtiössä tapahtui johtajan vaihdos. Kauppaneuvos Heikkilän poismenon jälkeen johtoon nousi Risto Heinonen. Uusi toimitusjohtaja teki selkeän muutoksen. Oskari Heikkilä Oy keskittyy jatkossa kaupankäyntiin ja pitää Mikkolan tilan. ”Muusta toiminnasta luovutaan siinä järjestyksessä kun se katsotaan sopivaksi ja edulliseksi.

1950-luvulla alkaneet uudistukset jatkuivat 60-luvulla. Yhtiön tavaratalo uusittiin käytännöllisesti katsoen kokonaan vuoden 1968 aikana. Kaksi vuotta myöhemmin yhtiö hankki omistukseensa tontin kaupungin keskustasta, torin laidalta.

Paikalla oli toiminut pitkään Loimaan Kirjapaino Oy ja Loimaan Lehti. OH-halli valmistui 1973. Se oli ensimmäinen hallityyppinen myymälä-tavaratalo Loimaalla. Avajaispäivänä kauppa oli tupaten täynnä. Hallin vetäjäksi tuli Olavi Eltonen, joka esitteli tuotteita asiakkaille sujuvasti mikrofonin välityksellä.

OH-halli oli piristysruiske Oskari Heikkilälle ja koko kaupungin kaupankäynnille. Vuonna 1975 valmistui Aleksis Kivenkadun varrelle uusi keskusvarasto, jonne sijoitettiin rakennustarvikkeet, rehut ja lannoitteet sekä maatalouskonevarasto ja Kesoil huoltamo. Vuodesta 1965 henkilökunnan määrä oli 110, ja se pysyi melko vakiona 80-luvun alkuun.

Edeltäjänsä ja appensa Oskari Heikkilän tapaan Risto Heinonen oli maanviljelijäperheen kasvatti. Hän syntyi Loimaalla, Hulmin tilalla vuonna 1916. Lahden Kansanopistossa ja Loimaan Maamieskoulussa hankitut tiedot ja kotitilalla saatu kokemus eväinään hän aloitti Mikkolan tilan isäntänä. Ennen Oskari Heikkilän kuolemaa hän työskenteli rautaosastolla noin kolme vuotta. Hänellä oli tapana sanoa:

”Olen käynyt Katajannokan Kauppakoulua lähes neljännes vuosisadan. Tällä hän tarkoitti, että toimi Keskon hallintoneuvoston jäsenenä noin 25 vuotta. Siitä puheenjohtajana yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Muita luottamustoimia oli niin paljon, että niitä on mahdotonta luetella. Suurtyön hän teki Keskon palveluksessa ja tapasi näissä merkeissä mm. presidentti Urho Kekkosen kuten Oskari Heikkilä tapasi presidentti Juho Kusti Paasikiven.

Kauppaneuvos Heinonen korosti myös kauppiaiden välistä yhteistyötä markkinoinnissa, jolla lisättiin K-kaupan näkyvyyttä valtakunnallisesti.

Omassa perheyhtiössään Heinonen kehitti voimakkaasti niin rauta-, maatalous- kuin päivittäistavarakauppaakin. OH-halli oli 1970-luvulla seudun ykkönen. Heinosen oikea käsi maatalouskaupan puolella oli varmaotteinen ja ripeä Brynolf Niemi.

Oskari Heikkilä Oy:n johdossa edusti kolmatta polvea diplomikauppias, toimitusjohtaja Jaakko Heinonen, Maija ja Risto Heinosen poika. Hänkin aloitti Mikkolan tilan isäntänä ja siirtyi vähitellen Oskari Heikkilän palvelukseen. Johtoon hän astui toukokuussa 1979, juuri yhtiön 70-vuotiaspäivien kynnyksellä. Tätä ennen hän oli apulaisjohtaja.

Kauppaneuvos Risto Heinonen perusti veteraanien tukemiseksi nimeään kantavan rahaston ja lahjoitti sen peruspääoman. Hänelle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki, Suomen kaupunkiliiton kultainen ansiomerkki, Suomen yrittäjäin kultainen yrittäjäristi ja Sotaveteraanien ansioristi.

Mutkattomana miehenä tunnettu Jaakko Heinonen on kantanut yhteisten asioiden hoidossa myöskin kortensa kekoon, sillä hänelläkin on ollut runsaasti luottamustoimia eri yhtiöissä, kunnallishallinnossa ja julkisella sektorilla. Hän on jättänyt vahvasti jälkensä seudun elämään.

Nykyään Oskari Heikkilän rauta- ja maatalouskaupan jatkajana toimii kauppias Pekka Kalmi. Pekka Kalmi on Satakunnasta 9-lapsisesta viljelijäperheestä, jossa kasvoi seitsemän poikaa ja kaksi tyttöä. Katraan nuorin Pekka kävi koulua Huittisissa ja suoritti kauppaopiston. Hän hakeutui varhain kaupan palvelukseen, Säkylään Hankkijalle. Turun Keskon hommiin hän siirtyi 1982 ja sieltä Vantaalle, kunnes tuli Loimaalle kauppiaaksi 1993. Samassa yhteydessä hän aloitti maatalouskauppatoiminnan Kyrössä.

Se tapahtui niin, että aluksi Kesko Oy osti Oskari Heikkilän Aleksis Kivenkadun toiminnot, paitsi A-Muna munapakkaamon. Pekka Kalmi Oy aloitti toimintansa joulukuussa 1993. Hän lunasti yhtiön osakkeet Keskolta 1997.

Kalmin aikana alkoi palveluiden monipuolistaminen. Puutarhamyymälä avattiin 1994 ja samana syksynä tuli LVI-kauppa. Vuoden päästä oli vuorossa Puu- ja levykaupan avaus. K-Rauta, K-Maatalous -liikenimiä juhlittiin 1995. Seuraavana vuonna avattiin pienkonekauppa ja otettiin käyttöön ATK-järjestelmä.

Vuonna 1997 tuli kesämyymälä ja asfaltoitiin pihaa 1900 neliötä. Vuonna 1998 hankittiin Karsattilasta viljavarasto, vietiin läpi myymäläuudistus, avattiin varaosaosasto ja saatiin hydrauliikka. Yhtä tapahtumarikas oli vuosi 1999: viljakaupan sertifikaatti, Neste ketjumuutos ja henkilökunnan koulutus.

”Vuonna 2000 Pertti Mäki avasi tiloissamme pienkonekorjaamon. Seuraavana vuonna liityimme Rautia-ketjuun, sillä se on meille sopivan kokoinen. Sitten uusittiin sisäänkäynti, laajennettiin asfaltointia ja uusittiin puutarhamyymälä. Kohokohta vuonna 2002 oli valinta vuoden Rautia-liikkeeksi.”

Vuonna 2003 Kalmille myönnettiin Ympäristökauppadiplomi. Nykyään yhtiö työllistää Loimaalla ja Kyrössä 35 henkilöä. Vuosien varrella Pekka Kalmi on saanut runsaasti luottamustoimia sekä K-Kauppiaissa että Loimaalla. Hän on toiminut mm. K-Maatalousjohtokunnan puheenjohtajana, K-Kauppiasliiton hallituksessa, K-maatalous- ja rautakauppayhdistyksen varapuheenjohtajana, Vähittäiskaupan Takaus Oy:n hallituksessa, Loimaan Kauppakamariosaston hallituksessa, Loimaan Lehden neuvottelukunnassa ja Rotary-järjestötoiminnassa. Kehittämiskeskuksen projekteissa hänen asiantuntemustaan on hyödynnetty. ”Vuonna 2002 tein päätöksen pitää luottamustoimissa taukoa. Poikkeuksena on Vähittäiskaupan Takaus Oy:n hallitus ja oman paikkakunnan toiminta”, hän sanoo. Pekka Kalmi arvostaa Oskari Heikkilän perinteitä. Kauppias ottaa pöytälaatikostaan kirjeen, jossa on Oskari Heikkilän allekirjoitus. ”Sain ostaa tämän Rompetorilta”, hän kertoo.


Palaa kirjan sivulle