KUSTANNUS HD

Anna Žīgure — Lehtijuttuja

Metsäpuro 16, 10210 Inkoo
puh. 050 3639 195







Julkaistu 3.11.2017 | Salon Seudun Sanomat

Graniittinen maa ja sen jalot naapurit

HEIKKI KOSKI. Kun Suomi 100-juhlavuosi päättyy, eteläiset naapurit Viro ja Latvia aloittavat oman 100-vuotisjuhlansa vieton. Helsingin kaupungintalossa on parhaillaan näyttely Suomen ja Viron suhteista sadan vuoden ajalta. Näyttelyssä on mm. taltiointi presidentti Urho Kekkosen vierailusta Virossa 1964, hänen vironkielisestä puheestaan Tarton yliopistossa ja hiihtoretkestään Otepään maisemissa.

Vierailu johti laivaliikenteen aloittamiseen Helsingin ja Tallinnan välillä 1965. Sinä vuonna Suomenlahden ylitti 12 000 matkustajaa, sama määrä kuin 1928. Ensimmäisen kerran tein tuon matkan keväällä 1968, kun vierailin vaimoni kanssa esitelmämatkalla Virossa. Silloin KGB oli jo varuillaan, ohjeet suomalaisten matkailijoiden seuraamiseen olivat tiukentuneet.

Tartossa muistellaan vielä Kekkosen vierailua. Kohteet, joissa hän kävi, ehostettiin ennalta. Naapurustossa ovet maalattiin vain toiselta puolelta, mutta vierailukohteessa molemmin puolin.

Viron ja Latvian satavuotisesta itsenäisyydestä puolet on miehitysaikaa. Silloin suomalaisten mahdollisuudet seurata Baltian maiden tapahtumia olivat vähäiset, ulottuivat yleensä vain Tallinnaan. Latvia unohtui. Kulttuurisuhteita Latviaan ylläpidettiin ainoastaan ystävyyskaupunkien Pori – Riika sekä Pietarsaari – Jūrmala välityksellä.

Siitä, kuinka vilkkaat suhteet olivat Suomen ja Latvian välillä ennen toista maailmansotaa, saa erinomaisen kuvan Latvian entisen Suomen suurlähettilään Anna Žiguren juuri ilmestyneestä kirjasta ”Graniittisen maan jalo kansa. Suomi ja suomalaiset latvialaisissa lehdissä 1822-1945.

On hämmästyttävää, miten myönteisesti Latviassa suhtauduttiin Suomeen ja suomalaisiin. Suomesta kirjoitettiin paljon, maata pidettiin ”pohjoisella taivaalla kajastelevana tähtenä”, tavoitteena mihin pyrkiä. ”Graniittikallioillaan, erämaajärvillään ja korpiensa kätköissä suomalaiset ovat kehittäneet hitaan, sitkeän, tarmokkaan ja rehellisen luonteenlaatunsa”, kuvattiin latvialaisessa lehdessä 1922.

Vuoden 1905 vallankumousta ja myöhemmin ensimmäistä maailmansotaa Suomeen paenneet latvialaiset politiikan ja kulttuurin merkkihenkilöt muovasivat ihanteellista Suomi-kuvaa. Kuuluisin heistä latvialainen taidemaalari Janis Rozentāls tuli suomalaisen vaimonsa oopperalaulajatar Elli Forssellin kanssa sotaa pakoon ja kuoli täällä 1916. Hänet haudattiin ensin Suomeen, mutta siirrettiin myöhemmin Latviaan.

Vuonna 1926 presidentit Relander ja Čakste tekivät valtiovierailut toistensa luo. Se sai runsaasti julkisuutta myös poliittisten ulottuvuuksiensa takia. Latviassa oli tunnettu suurta pettymystä, kun Suomi oli irtautunut 1922 Baltian liitosta. Eduskunta ei ratifioinut Viron, Latvian, Puolan ja Suomen välistä sopimusta, vaan antoi päinvastoin epäluottamuslauseen sopimusta tukeneelle ulkoministeri Holstille.

Viiden vuosikymmenen miehitysajan jälkeen Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät uudelleen 1991. Latviassa on yhä kiinnostusta Suomeen, mutta pohjoisella taivaalla ei enää kajastele samanlaista tähteä kuin menneinä vuosikymmeninä.

Kirjoittaja on hallintotieteiden tohtori.





Ilkka-lehti 28.10.2017

Satavuotias Latvia katsoo ihaillen Suomeen

Suomi on nyt 100, ensi vuonna myös Viro, Latvia ja Liettua. 1800-luvulla Suomi ja Latvia kuuluivat Venäjän keisarin imperiumiin. Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta, Latvia oli maakunta vailla erityisoikeuksia.

Kun kansallistunne heräsi, oli väistämätöntä että baltit katsoivat Suomea ihaillen. Latvian ensimmäisenä suurlähettiläänä 1992–1998 Suomessa toiminut Anna Zigure on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan, Graniittisen maan jalo kansa.

Hän on kerännyt tietoja, miten Suomi ja suomalaiset olivat esillä Latvian lehdistössä 1822-1945. Suomessa ei ollut maaorjuutta, Latviassa sitä purettiin 1850-luvun puolivälin jälkeen. Siisteys, rehellisyys, kaunis luonto toistuvat lehtien matkakuvauksissa. Suomi nousee esikuvaksi kun vaaditaan vapauksia. Meidän suurlakkomme saa huomiota 1905.

Lehdissä kerrotaan, kun kommunistinuorilta riisuttiin punapaidat Lapuan työväentalolla 1930. Latvialainen toimittaja tapasi Vihtori Kosolan. Suomi on esikuva myös uudelleen itsenäistymisen jälkeen. Suomessa asuu latvialaisia noin 2000. Jääkäriperinteen kantajien käsiin soisi kirjan päätyvän. Latvia lähetti Annan Suomeen, Lapua ja Suomi lähettivät Antti Lassilan Riikaan ensimmäiseksi suurlähettilääksi 1991.

PENTTI KANGASLUOMA, Lapua






Palaa kirjailijan sivulle